Ajankohtaista

 
 

29.04.2020

#FORSSABINGO


#FORSSABINGO bongailee kaupungin historiallisia rakennuksia. Kierrä kävelylenkillä kaupungin keskustaa bingoa pelaten. Saatko kerättyä täyden rivin tai kokonaisen täyden ruudukon? Monenko rakennuksen tarina on sinulle entuudestaan tuttu?

1. Elävienkuvien teatteri (Keskuskatu)
Toiminta alkoi vuonna 1906 elokuvalla Ylioppilaan kosto. Salin perällä sijaitsi projektio- eli aparaattihuone. Koska sähköä ei ollut saatavilla, hankittiin teatteriin tasavirtageneraattori, joka korvattiin pian Voima-merkkisellä lokomobiili-höyrykoneella. Höyrykoneen metelin vuoksi elokuvateatteri ristittiin kansanomaisesti "pirunmyllyksi".

2. Kostholli (Wahreninkatu)
Rakennettiin tehtaan ruokalaksi vuonna 1848. Kosthollista sai syödäkseen yhden lämpimän aterian päivässä. Ruokalatoiminta loppui 1890-luvulla ja vuonna 1903 talo muutettiin kehruumestarin asuintaloksi. Nykyisin rakennus on yksityiskäytössä.

3. Kirkko (1. Linja)
Forssan kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Se rakennettiin vuosina 1914-1917, mutta vihittiin käyttöön vasta syksyllä 1918 sisällissodan päätyttyä. Vielä keskeneräinen kirkko toimi sisällissodan aikaan punakaartilaisten ruumishuoneena ja ammusvarastona. Huhun mukaan vasta valmistunut kirkko oli tarkoitus räjäyttää taivaan tuuliin punaisten vetäytyessä. Kirkko kuitenkin säästyi.

4. Työväentalo (Kauppakatu)
Forssan Työväentalo sijaitsee Kauppakadun varrella. Tämä järjestyksessään kolmas työväentalo vihittiin käyttöön 2.3.1930. Forssan ensimmäistä työväentaloa kutsuttiin Torpaksi. Se valmistui vuonna 1896. Torpassa pidettiin suomalaisia työväenyhdistyksiä yhteen vuonna 1903 kutsunut Forssan kokous, jossa Sosiaalidemokraattinen puolue sai nimensä. Torppa tuhoutui tulipalossa 13.2.1908. Vuonna 1912 valmistunut toinen työväentalo puolestaan kärsi tuhon vuoden 1929 tulipalossa. Nykyinen työväentalo valittiin vuonna 2017 Suomen kauneimmaksi työväentaloksi.

5. Lankavärjäämö (Wahreninkatu)
Rakennettiin vuonna 1853. Ennen 1850-lukua kaikki Suomessa kehrätty puuvillalanka myytiin värjäämättömänä, sillä puuvillakuidun värjääminen oli villan värjäämistä mutkikkaampaa. Värillinen pumpulilanka jouduttiin tilaamaan Ruotsista. Nykyisin rakennuksessa sijaitsee mm. Forssan lasten ja nuorten kuvataidekoulu sekä Forssan museon Kuosikeskus.

6. Kerhola (Hämeentie)
Vuonna 1901 valmistunut Kerhola on arkkitehti Hugo Lindbergin suunnittelema. Forssa-yhtiö rakennutti talon tarjotakseen tilat tekstiilitehtaan työntekijöiden vapaa-ajan käyttöön. Rakennuksessa oli voimistelusali, näyttämö, käsityöhuone, lukusali ja kirjasto. Talo tunnettiinkin Kirjastotalon nimellä vuoteen 1930 asti. Nykyisin rakennuksessa toimii Forssan Vapaaseurakunta.

7. Makasiini (Loimikatu)
Forssa-yhtiön Loimijoen rantaan rakennuttama makasiini tehtiin kolmessa osassa. Ensimmäiset kolme osastoa valmistuivat vuonna 1903, neljäs seuraavana vuonna ja viides osasto vuonna 1916. Tavaraliikenteelle tarkoitettuun sähköjuna kuljetti materiaalia makasiinin ja tehtaan välillä. Makasiinissa oli tilaa 3000 puuvillapaalille. Sisällissodan aikana makasiini toimi väliaikaisena vankilana, johon oli enimmillään sijoitettuna jopa 500 punavankia.

8. Voimalaitos (Tapulikuja)
Rakentaminen aloitettiin vuonna 1922 Kauppaneuvos Viljasen toimiessa Forssa-yhtiön isännöitsijänä. Voimalaitoksen julkisivussa loistavat punaiset tiilet ja lattiaa koristaa puna-valkoinen kivimosaiikki. Voimalaitos uusine Babcock & Willcox -höyrykattiloineen oli onnistunut investointi ja edusti aikansa huipputekniikkaa.

9. Automaattikutomo (Kutomonkuja)
Finlayson-Forssa Oy:n automaattikutomon toiminta käynnistyi vuonna 1951. Kutomoa rakennettiin vuosina 1950-51 ainakin 400 ihmisen voimin. Rakennuksen suunnittelivat professori H.O. Hannelius ja arkkitehti Bertel Strömmer Tampereelta. Kutomo oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin ja Euroopan uudenaikaisimpien ja suurimpien joukossa. Automaattikutomossa oli enimmillään lähes 1500 kutomakonetta, jotka valmistivat kodintekstiilejä sekä sisustus- ja vaatetuskankaita.

10. Puistolinna (Kartanonkatu/Hämeentie)
Forssan ensimmäisen kerrostalo Puistolinna on rakennettu sotavuosina 1941-1943 Finlayson-Forssa Oy:n toimesta. Arkkitehtina hankkeessa oli Jarl Eklund. Nelikerroksista taloa rakennettiin suurelta osin naisten voimin. Puistolinnan asunnot olivat aikansa luksusta ja tarkoitettu yhtiön johdolle sekä toimihenkilöille.

11. Forssan yhteislyseo (Yhtiönkatu)
Rakennus sijaitsee Yhtiönkadun ja Hämeentien kulmalla. Se vihittiin käyttöön vuonna 1907. Piirustukset laati rakennusylihallituksen arkkitehti Yrjö Sadeniemi. Vuonna 1899 toimintansa aloittanut opinahjo oli Suomen ensimmäinen maaseudulle perustettu yhteiskoulu.

12. Puuvillamakasiini (Wahreninkatu)
Puuvillapaalien säilyttämiseen suunniteltu rakennus alkoi kohota nykyiselle Kehräämöalueelle vuonna 1847. Valmistuttuaan vuonna 1849 se oli kaksikerroksinen, mutta korotettiin vuonna 1859 nykyiseen kolmen kerroksen korkeuteen. Alkuperäistä suunnittelijaa ei tiedetä, mutta uudistuksesta vastasi Axel Wahrenin luottoarkkitehti Georg Theodor Chiewitz. Vuoden 1980 keväällä rakennuksessa avasi ovensa Lounais-Hämeen museo, joka muutti myöhemmin nimensä Forssan museoksi.

13. Suojeluskuntatalo (Torikatu)
Forssan Suojeluskuntatalo eli nykyinen Teatteritalo valmistui vuonna 1939. Sen on suunnitellut arkkitehti Toivo Paatela. Forssan Teatteri on ammattijohtoinen harrastajateatteri, joka on toiminut nykyisessä muodossa vuodesta 1980 asti.

14. Kaupungintalo (Turuntie)
Forssasta tuli kaupunki vuonna 1964. Vuonna 1977 Talsoilan kaupunginosaan valmistui kaupunginarkkitehti Yrjö Mykkäsen suunnittelema uusi kaupungintalo. Paikasta käytiin vilkasta keskustelua ja rakentamisen tieltä purettiin varastona toiminut entinen Kuhalan koulu.

15. Linja-autoasema (Vapaudenkatu)
Forssan linja-autoaseman rakennus valmistui vuonna 1958. Funktionalismia edustavan asemarakennuksen on suunnitellut kauppalanarkkitehti Yrjö Mykkänen.

16. Yhtiön hotelli (Hämeentie)
Forssa-yhtiö rakennutti hotellin vuonna 1883. Suunnittelijoina olivat Julius Urholin ja Christian Bruun. Majoitustoiminnan lisäksi rakennuksessa toimi kestikievari. Talosta löytyi myös biljardihuone, kirjasto, lukuhuone ja ruokasali ja 1880-luvulla myös Tammelan pitäjän ainoa laillinen oluttupa. Vuonna 1923, kun Forssa itsenäistyi kauppalaksi, Forssa-yhtiö myi hotellin kauppalantaloksi. Vuonna 1964 Forssasta tuli kaupunki ja kauppalantalosta kaupungintalo. Rakennuksessa on toiminut myös Forssan musiikkiopisto. Nykyisin vanha hotelli palvelee yritysten toimipaikkana.

Kuvat: Forssan museo

#FORSSABINGO
 

 
 
 
 
 
 
 
login Synergia Foxy