Näyttelyt

 

19.01.2016

Aulagalleriassa Heli Konttinen: Ree-do 2.2. - 28.2.2016


Ree-do

HELI KONTTINEN

Forssan museon Aulagalleriassa 2.2. – 28.2.2016

 

Teossarja Ree-do muodostuu kierrätetystä hopeasta ja ruo’osta valmistetusta haute couture –korusarjasta sekä näistä kuvatuista muotikuvista. Huippumuodin tapaan korut näyttävät hyvältä mutta niitä on lähes mahdotonta käyttää. Muoti vanhenee nopeasti, mutta nämä korut eivät jää kuormittamaan ympäristöä vaan maatuvat itsestään ja jäljelle jäänyt hopea voidaan käyttää uudelleen. Korut ovat esillä niitä varten valmistetuissa vitriineissä samalla tavoin kuin museoissa esitetään korvaamattoman arvokkaita teoksia. Pyrin tällä korostamaan teosten katoavaisuutta.

Valokuvat on kuvattu rokokoo teemalla muotikuvien tyyliin esittämään kuinka koruja käytetään. Kuvat on toteutettu pigmenttisiirtona kankaalle.

Teossarja on saanut innoituksensa Saaren kartanon residenssissä järjestetyssä ruokotyöpajassa olleiden taiteilijoiden nimistä. Esimerkiksi Caroline Dear sai hiuspannan josta lähtee sarvet ja Leon Patchett leijonan harjaa muistuttavan kaulakorun.

Teokset on tehty joko käytetyistä tai uusiutuvista materiaaleista. Temaattisesti työt käsittelevät sitä kuinka ihminen on eläimenä osa luontoa mutta rakentamansa ympäristön kasvattamana ei siellä enää selviytyisi.

http://helikonttinen.net/en/



 
kkk-1111688311039.jpg

Kirjavan kankaan kaupunki

Museon perusnäyttely Kirjavan kankaan kaupunki kertoo elämästä Forssassa ja sitä ympäröivällä maaseudulla 1800-luvulta 1970-luvulle.

Tarina alkaa ajasta, jolloin Jokioisten ja Wiksbergin mahtikartanoiden välissä oli vain joukko kyläpahasia. Vuonna 1838 Jokioisten kartanon verkatehtaan johtajaksi saatiin ruotsalainen Axel Wahren, tekstiilisuvun jälkikasvua, Euroopasta oppinsa saanut värjärimestari. Verkatehdas alkoi taas menestyä, mutta Wahren halusi enemmän. Vuonna 1847 hän perusti Kuhalankosken partaalle Kehräämön, joka sai nimekseen Forssa. Kehräämön ympärille alkoi kasvaa tehdaskylä, josta tuli kauppala ja myöhemmin kaupunki. 

Kehräämö sai rinnalleen kutomon, lankavärjäämön ja kangaspainon. 1900-luvulle tultaessa Forssa oli Suomen johtavia teollisuuspaikkakuntia, jonka markkinavalttina oli painettu puuvillakangas. Kylästä tuli kauppala. Vuonna 1934 Forssa-yhtiö ja Finlayson yhtyivät, kutomonalue sai katoilleen komeat Finlayson-kyltit, ja Finlayson sai itselleen kangaspainon, jonka yhteydessä alettiin myös suunnitella kangasmalleja. 

Menestyvän teollisuuden ohella kauppalassa eli vahvana myös kotiseutuaate, jonka innoittamana perustettiin Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys v. 1923. Hankkeen takana oli nuori Esko Aaltonen - opettaja, historioitsija ja Forssan Lehden perustaja. Aaltosen tovereineen perustaman museoyhdistyksen kokoelmille perustuu tämä näyttely.

1960-luvulla kauppalasta tuli kaupunki. Tekstiilitehtaan lisäksi kaupunkiin saatiin toinen mahtava tehdas. Humppilan poika Armas Puolimatka perusti kaupunkiin Rakennusvalmisteen, valmistamaan betonielementtitaloja Suomeen ja Neuvostoliittoon.  Näyttely ulottuu Rakennusvalmisteen myötä 1990-luvulle.

Historian virstanpylväiden ja teollisuuslaitosten jyhkeiden seinien suojissa ihmisistä ja heidän elämästään rakentui kaupungin todellisuus.  Siitä kertoo Kirjavan kankaan kaupunki.

Katso traileri

 
img-0049-rajattu1363549605.jpg

FORSSAN MUSEON GALLERIA 2019

15.1.- 3.2. Maria Mäki: Somnia. Valokuvia

5.2.-3.3. Tiina Poutanen: Lähdesuojaotukset ja onnelliset ihmiset. Maalauksia

5.3.-31.3. Noora Ylipieti: Toisia palveleva rakkaus. Maalauksia

2.-28.4.  Pasi-Mikael Huovinen: Sammumaton liekki. Ikoneita

30.4.-12.5. Forssan Lasten ja nuorten kuvataidekoulun kevätnäyttely

14.5.-17.6. Tiina Karhu, Aet Ollisaar, Tuiti Paju: Tekoälytön. Tekstiiliä

19.6. -14.7. Hanna Järvenpää: Tekstiiliä ja valokuvaa

16.7.-11.8. Kristina Seppänen: Raggirl and Flying Rockinghorse

13.8.-1.9. Päivi Keski-Pomppu: Mirage. Koruja

2.9.-29.9. Leena Illukka, Silja Puranen, Virpi Vesanen-Laukkanen: Nyrjähdys, venähdys, murtuma. Tilateoksia, tekstiiliä

1.-27.10. Lotta Leka: Grafiikkaa

29.10.-24.11. Outi Silfvenius: Taidetekstiiliä

26.11.- 5.1.2020 Rykkeri

Kiinnsotuitko museon galleriasta näyttelytilana. Lue lisää täältä!

 
 
 
 

Näyttelyt muualla

 
 

TEKSTIILIMUSEO TYYKI

sijaitsee Kehräämöalueen reunalla Kuhalankosken partaalta, vuonna 1873 rakennetussa valimossa.  Museossa on kehräämön, kutomon ja viimeistämön historiallisia koneita ja niiden seurana on esitelty tekstiiliarkistoa.

Valitettavasti Tekstiilimuseo Tyyki on suljettu toistaiseksi. Käymme läpi museon kokoelmia, ja tekstiilimuseo palvelee tällä hetkellä esineistön käsittely-, valokuvaus- ja säilytystilana. Mutta ei hätää: teollinen tekstiiliperintö vuosilta 1847-2009 on Forssan aarre, ja tulevaisuudessa museo tulee jälleen esittelemään Forssan mittavaa tekstiiliarkistoa. 

 

RONTTISMÄEN TEHTAALAISMUSEO

Idyllisen Kalliomäen 2. linjalla sijaitseva Ronttismäen tehtaalaismuseo esittelee kolme asuinrakennusta ja ulkorakennuksen esimerkkinä tehtaalaisten asuinoloista 1870-luvulta 1930-luvulle. Tehtaalaismuseo on avoinna kesäisin ja muulloin tilauksesta. Kesäisin museoalueella on yhteislaulua ja muita pieniä tapahtumia.

Avoinna kesä-elokuussa. Keväisin ja syksyisin tilauksesta.

Kesän 2019 tapahtumatiedot löydät täältä.

 
 
 

 

Verkkonäyttelyt

Katukylteissä lukee Kutomonalue. Nuori polvi kutsuu aluetta Kutomoksi, vanhempi väki tuntee sen Viksbergin puolena. Joillekin alueen nimi on Finlaysonalue. Wiksbergin puuvillakutomo aloitti täällä toimintansa vuonna 1855, kahdeksan vuotta Forssan kehräämön perustamisen jälken. Vuonna 1859 kehräämö ja kutomo yhdistettiin Forssan Osake Yhtiöksi.

Forssan museo valmisti verkkonäyttelyn Kutomonalueen menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tervetuloa!
Kutomo elää -verkkonäyttely »

 
 
 
login Synergia Foxy