Näyttelyt

 

16.05.2019

Aet Ollisaar, Tuiti Paju & Tiina Karhu - TEKOÄLYTÖN 17.5 - 16.6.2019


TEKOÄLYTÖN näyttely kokoaa yhteen kolme tekstiilitaiteilijaa, joita yhdistää paitsi pitkä ura opetuksen parissa myös tekstiilin merkityksen ymmärtäminen yhä virtuaalisemmaksi muuttuvassa ympäristössä. Perinne, arki ja tarinat ovat saaneet uuden muodon niin perinteisillä pystypuilla, digitaalisilla menetelmillä kuin lego-palikoillakin kudotuissa töissä.  Aet Ollisaar (s.1966) on tunnettu eestiläinen tekstiilitaiteilija, joka on uudistanut perinteistä kuvakudostekniikkaa monin tavoin. Hän toimii Tartossa Pallas ammattikorkeakoulun tekstiiliosaston johtajana. Tuiti Paju (s.1974) ja Tiina Karhu (s.1965) opettavat molemmat Mertropolia Ammattikorkeakoulussa (muotoilussa/tekstiilisuunnittelussa). Paju soveltaa kantaa ottavissa töissään digitaalisen kudonnan mahdollisuuksia. Karhu käyttää töissään eri-ikäisiä arkiesineitä, joista on tullut osa tekstiilisuunnittelun prosessia.

Töissäni on minulle tärkeää tietää ja jakaa tarinoita. Pidän materiaalien vaikutuksesta, kiillosta, sävyjen rikkaudesta. Käytän tekstiilien kanssa myös muita materiaaleja - puupaloja lapsuudenkotin katolta, löytöesineitä. Nautin töiden valmistumisen hitaasta prosessista, työhuoneella vietettyjä tunteja, ajatuksia ja valon muuttumista. Jokaisen työn mukaan syntyy uusi tarina.“  Aet Ollisaar

”Onko pienillä metsäneläimillä tulevaisuutta ihmisen rakentamassa tulevaisuudessa? Mistä eläimet mahtavat nähdä unia ja haaveilla? Ahdistuneena seuraan miten ihmisen välinpitämättömyys vaikuttaa luontoon, eläinten elinympäristöön. UNI-tekstiiliteoksissani hellyttävät eläinhahmot nukkuvat pesissään, joiden yksi rakennusmateriaali on muovijäte. Luonnonmateriaalit ja muovi alkavat sulautua toisiinsa eikä eläin näe eroa näiden kahden välillä.”  Tuiti Paju

On kiehtovaa pohtia, kuinka nopeasti suomalainen arki on muuttunut työläästä leivänhankinnasta yhä viihteellisemmäksi vapaa-ajaksi. Samalla ihmiset kuitenkin kokevat vaatimusten lisääntyneen ja työ koetaan silti raskaaksi, vaikka se ei sitä enää fyysisesti ole. Osa haluaa jättäytyä vapaaehtoisesti työelämän ulkopuolelle tai määritellä täysin itsenäisesti työnsä tavoitteet, paikan ja ajan. Osa ei löydä työtä, vaikka haluaisi. Työllä pitäisi kuitenkin olla muukin merkitys kuin elannonhankinta. Ja luovassa työssä ei voi unohtaa leikkiä.“  Tiina Karhu

Näyttely on avoinna Forssan museon Galleria Moletissa 17.5.-16.6.2019.

Galleria Moletti

Forssan museo

Wahreninkatu 12

30100 Forssa

Avoinna ti-pe 10-16, la 10-14, su 12-16

http://www.forssanmuseo.fi/

Aet Ollisaar, Tuiti Paju & Tiina Karhu - TEKOÄLYTÖN 17.5 - 16.6.2019

 
kkk-1111688311039.jpg

Kirjavan kankaan kaupunki

Museon perusnäyttely Kirjavan kankaan kaupunki kertoo elämästä Forssassa ja sitä ympäröivällä maaseudulla 1800-luvulta 1970-luvulle.

Tarina alkaa ajasta, jolloin Jokioisten ja Wiksbergin mahtikartanoiden välissä oli vain joukko kyläpahasia. Vuonna 1838 Jokioisten kartanon verkatehtaan johtajaksi saatiin ruotsalainen Axel Wahren, tekstiilisuvun jälkikasvua, Euroopasta oppinsa saanut värjärimestari. Verkatehdas alkoi taas menestyä, mutta Wahren halusi enemmän. Vuonna 1847 hän perusti Kuhalankosken partaalle Kehräämön, joka sai nimekseen Forssa. Kehräämön ympärille alkoi kasvaa tehdaskylä, josta tuli kauppala ja myöhemmin kaupunki. 

Kehräämö sai rinnalleen kutomon, lankavärjäämön ja kangaspainon. 1900-luvulle tultaessa Forssa oli Suomen johtavia teollisuuspaikkakuntia, jonka markkinavalttina oli painettu puuvillakangas. Kylästä tuli kauppala. Vuonna 1934 Forssa-yhtiö ja Finlayson yhtyivät, kutomonalue sai katoilleen komeat Finlayson-kyltit, ja Finlayson sai itselleen kangaspainon, jonka yhteydessä alettiin myös suunnitella kangasmalleja. 

Menestyvän teollisuuden ohella kauppalassa eli vahvana myös kotiseutuaate, jonka innoittamana perustettiin Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys v. 1923. Hankkeen takana oli nuori Esko Aaltonen - opettaja, historioitsija ja Forssan Lehden perustaja. Aaltosen tovereineen perustaman museoyhdistyksen kokoelmille perustuu tämä näyttely.

1960-luvulla kauppalasta tuli kaupunki. Tekstiilitehtaan lisäksi kaupunkiin saatiin toinen mahtava tehdas. Humppilan poika Armas Puolimatka perusti kaupunkiin Rakennusvalmisteen, valmistamaan betonielementtitaloja Suomeen ja Neuvostoliittoon.  Näyttely ulottuu Rakennusvalmisteen myötä 1990-luvulle.

Historian virstanpylväiden ja teollisuuslaitosten jyhkeiden seinien suojissa ihmisistä ja heidän elämästään rakentui kaupungin todellisuus.  Siitä kertoo Kirjavan kankaan kaupunki.

Katso traileri

 
img-0049-rajattu1363549605.jpg

FORSSAN MUSEON GALLERIA 2019

15.1. -  3.2. Maria Mäki: Somnia. Valokuvia

5.2. - 3.3. Tiina Poutanen: Lähdesuojaotukset ja onnelliset ihmiset. Maalauksia

5.3. - 31.3. Noora Ylipieti: Toisia palveleva rakkaus. Maalauksia

2.4. - 28.4.  Pasi-Mikael Huovinen: Sammumaton liekki. Ikoneita

2.5. - 12.5. Forssan Lasten ja nuorten kuvataidekoulun lopputyönäyttely

15.5. - 16.6. Tiina Karhu, Aet Ollisaar, Tuiti Paju: Tekoälytön. Tekstiiliä

18.6. - 14.7. Hanna Järvenpää: Tekstiiliä ja valokuvaa

16.7. - 11.8. Kristina Seppänen: Raggirl and Flying Rockinghorse

13.8. - 1.9. Päivi Keski-Pomppu: Mirage. Koruja

3.9. - 29.9. Leena Illukka, Silja Puranen, Virpi Vesanen-Laukkanen: Nyrjähdys, venähdys, murtuma. Tilateoksia, tekstiiliä

1.10. - 27.10. Lotta Leka: Grafiikkaa

29.10. - 24.11. Outi Silfvenius: Taidetekstiiliä

26.11. - 5.1.2020 Rykkeri

Kiinnsotuitko museon galleriasta näyttelytilana. Lue lisää täältä!

 
 
 
 

Näyttelyt muualla

 
 

TEKSTIILIMUSEO TYYKI

sijaitsee Kehräämöalueen reunalla Kuhalankosken partaalta, vuonna 1873 rakennetussa valimossa.  Museossa on kehräämön, kutomon ja viimeistämön historiallisia koneita ja niiden seurana on esitelty tekstiiliarkistoa.

Valitettavasti Tekstiilimuseo Tyyki on suljettu toistaiseksi. Käymme läpi museon kokoelmia, ja tekstiilimuseo palvelee tällä hetkellä esineistön käsittely-, valokuvaus- ja säilytystilana. Mutta ei hätää: teollinen tekstiiliperintö vuosilta 1847-2009 on Forssan aarre, ja tulevaisuudessa museo tulee jälleen esittelemään Forssan mittavaa tekstiiliarkistoa. 

 

RONTTISMÄEN TEHTAALAISMUSEO

Idyllisen Kalliomäen 2. linjalla sijaitseva Ronttismäen tehtaalaismuseo esittelee kolme asuinrakennusta ja ulkorakennuksen esimerkkinä tehtaalaisten asuinoloista 1870-luvulta 1930-luvulle. Tehtaalaismuseo on avoinna kesäisin ja muulloin tilauksesta. Kesäisin museoalueella on yhteislaulua ja muita pieniä tapahtumia.

Avoinna kesä-elokuussa. Keväisin ja syksyisin tilauksesta.

Kesän 2019 tapahtumatiedot löydät täältä.

 
 
 

 

Verkkonäyttelyt

Katukylteissä lukee Kutomonalue. Nuori polvi kutsuu aluetta Kutomoksi, vanhempi väki tuntee sen Viksbergin puolena. Joillekin alueen nimi on Finlaysonalue. Wiksbergin puuvillakutomo aloitti täällä toimintansa vuonna 1855, kahdeksan vuotta Forssan kehräämön perustamisen jälken. Vuonna 1859 kehräämö ja kutomo yhdistettiin Forssan Osake Yhtiöksi.

Forssan museo valmisti verkkonäyttelyn Kutomonalueen menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tervetuloa!
Kutomo elää -verkkonäyttely »

 
 
 
login Synergia Foxy