Näyttelyt

 

01.04.2020

Forssanpunaisen salainen ainesosa löydetty - hiuslahjoittajia etsitään


Forssan museo teki merkittävän tutkimuslöydön, jolla on huomattavaa retrovaatioarvoa.

Forssan painokankaissa käytettiin 1800-luvulla erityistä sinisen sävyä "forssansinistä", jossa pigmentin purettimena toimi alkoholipitoinen urea. Samoilta ajoilta on peräisin Forssassa painetuissa kretongeissa käytetty punasävy, arkikielessä "kretuliininpunainen" tai "forssanpunainen". 

Forssanpunaisen salaisuus paljastui, kun museon amanuenssi Asta Louhelo tutki toista tarkoitusta varten Forssa-yhtiön vanhaa reseptiikkaa. 

"Näyttää siltä, että forssalaisen kretuliininpunaisen sävy saatiin erään tietyn punasaven pigmentistä", Louhelo toteaa. "Samaa pigmenttiä on löydetty Forssan Kehräämön alueen vanhimpien rakennusten tiilistä, mutta ei esimerkiksi Tampereen vanhoista tehdasrakennuksista." 

Forssanpunainen on kulutustesteissä osoittautunut vahvasävyiseksi luonnonpigmentiksi, joka näyttää kestävän sekä mekaanista että kemiallista kulutusta jopa paremmin kun synteettiset väriaineet. Lisäksi pigmentti sisältää pimeässä hohtavia ja antiseptisiä ainesosia. Markkinoita näin kovan tason luonnonmukaiselle väripigmentille voisi olla kansainvälisesti. On myös viitteitä siitä, että punasaven kylkiäisenä maasta nousee kännykkäteollisuudelle tärkeää litiumia.   

Tilanne on kuitenkin haastava. Savikaivannon avaaminen paikalle, josta Kehräämön tiilten savi on 1800-luvulla nostettu, herättää Forssassa tunteita. Paikka on yksi Forssan maamerkeistä ja identiteetin kiteytymistä, nimittäin torin vieressä sijaitseva Ankkalampi. 

"Voisi olla toinenkin mahdollisuus", museonjohtaja Kati Kivimäki toteaa. "Jos kaikki pari vuotta Forssan kaupungin alueella asuneet kaupunkilaiset lahjoittaisivat tieteelliseen tutkimukseen viisi (5) hiustaan, voitaisiin vesijohtoveden kautta kehonkarvoihin imeytynyt pigmentti koe-eristää jatkokäyttökokeiluja varten. Luonnollisesti, jos aie onnistuu, forssalaiset sananmukaisesti kasvattavat "kultaa hiuksissaan".  

Jää nähtäväksi, miten forssanpunaisen kanssa käy. Tällä välin Forssan Kehräämön alueelle on perustettu viiden vuoden määräaikaisrahoituksella toimiva Värikemian dosentuurin aluekeskus osoitteeseen Wahreninkatu 75 B. Halukkaat forssalaiset voivat lahjoittaa keskukselle viisi (5) hiustaan läpinäkyvässä minigrip-pussissa. Liitä mukaan myös yhteystietosi. 

Sinuun ollaan yhteydessä.  

Forssan museossa, aprillipäivänä 1.4.2020

Kuvat: Löytö tehtiin osana museon perustutkimusta.

Tekstiilinäyte:  Forssassa painettua punakretonkia 1800- 1900-luvun vaihteesta. Näyttelylaina, Forssan museo. 


Löytö tehtiin osana perustutkimusta.


Forssanpunaisen salainen ainesosa löydetty - hiuslahjoittajia etsitään

 
kkk-1111688311039.jpg

Kirjavan kankaan kaupunki

Museon perusnäyttely Kirjavan kankaan kaupunki kertoo elämästä Forssassa ja sitä ympäröivällä maaseudulla 1800-luvulta 1970-luvulle.

Tarina alkaa ajasta, jolloin Jokioisten ja Wiksbergin mahtikartanoiden välissä oli vain joukko kyläpahasia. Vuonna 1838 Jokioisten kartanon verkatehtaan johtajaksi saatiin ruotsalainen Axel Wahren, tekstiilisuvun jälkikasvua, Euroopasta oppinsa saanut värjärimestari. Verkatehdas alkoi taas menestyä, mutta Wahren halusi enemmän. Vuonna 1847 hän perusti Kuhalankosken partaalle Kehräämön, joka sai nimekseen Forssa. Kehräämön ympärille alkoi kasvaa tehdaskylä, josta tuli kauppala ja myöhemmin kaupunki. 

Kehräämö sai rinnalleen kutomon, lankavärjäämön ja kangaspainon. 1900-luvulle tultaessa Forssa oli Suomen johtavia teollisuuspaikkakuntia, jonka markkinavalttina oli painettu puuvillakangas. Kylästä tuli kauppala. Vuonna 1934 Forssa-yhtiö ja Finlayson yhtyivät, kutomonalue sai katoilleen komeat Finlayson-kyltit, ja Finlayson sai itselleen kangaspainon, jonka yhteydessä alettiin myös suunnitella kangasmalleja. 

Menestyvän teollisuuden ohella kauppalassa eli vahvana myös kotiseutuaate, jonka innoittamana perustettiin Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys v. 1923. Hankkeen takana oli nuori Esko Aaltonen - opettaja, historioitsija ja Forssan Lehden perustaja. Aaltosen tovereineen perustaman museoyhdistyksen kokoelmille perustuu tämä näyttely.

1960-luvulla kauppalasta tuli kaupunki. Tekstiilitehtaan lisäksi kaupunkiin saatiin toinen mahtava tehdas. Humppilan poika Armas Puolimatka perusti kaupunkiin Rakennusvalmisteen, valmistamaan betonielementtitaloja Suomeen ja Neuvostoliittoon.  Näyttely ulottuu Rakennusvalmisteen myötä 1990-luvulle.

Historian virstanpylväiden ja teollisuuslaitosten jyhkeiden seinien suojissa ihmisistä ja heidän elämästään rakentui kaupungin todellisuus.  Siitä kertoo Kirjavan kankaan kaupunki.

Katso traileri

 
img-20190307-153828-muokattu2070203107.jpg

GALLERIA MOLETTI 2020

8.1. – 2.2. Sari Kettunen: Tekstiilitaidetta

4.2. – 23.2. Anna Ellmén: Veistoksia

25.2. - 29.3. Mirja Marsch: Kirjottuja maalauksia

17.3. - 29.3. Aino-Maija Laaksonen & Sonja Lehikoinen: Tekstiili- ja maalaustaidetta (PERUTTU)

31.3. - 12.4. FAI Media-alan opiskelijoiden lopputyönäyttely PERUTTU

15.4. - 26.4. Forssan kuvataidekoulun lopputyönäyttely PERUTTU

28.4. - 10.5. FAI Keramiikka-artesaanien lopputyönäyttely PERUTTU

12.5. - 7.6. Heidi Piippo: Veistoksia SIIRTYY VUODELLE 2021

2.6.-7.6. Forssan kuvataidekoulun lopputyönäyttely

9.6. - 5.7. Merja Keskinen: Tekstiilitaidetta

7.7. - 2.8. Päivi Vaarula: Tekstiilitaidetta

4.8. - 30.8. Annimari Taivalsaari ja Eija Korpi: Valokuva- ja tekstiilitaidetta

1.9. – 27.9. Lars Rebers: Valokuvataidetta

29.9. - 25.10. Karoliina Arvilommi: Huovutustaidetta

27.10. - 22.11. Heli Huotala: Maalauksia

1.12. - 3.1.2021 Ulpu Riikonen: Rakennetut veistokset

5.1. - 31.1.2021 Markus Suhonen: Maalauksia

Kuva: Näyttelystä Noora Ylipieti - Toisia palveleva rakkaus, 2019.
Kiinnostuitko museon galleriasta näyttelytilana. Lue lisää täältä!

 
 
 
 

Näyttelyt muualla

 
 

TEKSTIILIMUSEO TYYKI

sijaitsi 1997-2013 Kehräämöalueen reunalla Kuhalankosken partaalla, vuonna 1873 rakennetussa valimossa.  Museossa oli esillä kehräämön, kutomon ja viimeistämön historiallisia koneita ja niiden seurana esiteltiin tekstiiliarkistoa.

Tyykissä sijainneet tekstiiliteollisuuden koneet siirtyivät vuonna 2018 Kehräämöalueen vaunutalliin. Tekstiiliaineisto sijoitettiin osittain väistötiloihin, osittain Kehräämöalueella niin ikään sijaitsevaan lankavärjäämön tilaan, joka sai nimeksi Kuosikeskus.  Kuosikeskus toimii museon työ - ja kokoelmatilana.  Tulevaisuudessa Kuosikeskuksesta pyritään muodostamaan asiakkaille avoin kokoelmatila, jossa on myös näyttelysisältöjä. 

 

RONTTISMÄEN TEHTAALAISMUSEO

Idyllisen Kalliomäen 2. linjalla sijaitseva Ronttismäen tehtaalaismuseo esittelee kolme asuinrakennusta ja ulkorakennuksen esimerkkinä tehtaalaisten asuinoloista 1870-luvulta 1930-luvulle. Tehtaalaismuseo on avoinna kesäisin ja muulloin tilauksesta. Kesäisin museoalueella on yhteislaulua ja muita pieniä tapahtumia.

Avoinna kesä-elokuussa. Keväisin ja syksyisin tilauksesta.

Kesän 2019 tapahtumatiedot löydät täältä.

 
 
 

 

Verkkonäyttelyt

Katukylteissä lukee Kutomonalue. Nuori polvi kutsuu aluetta Kutomoksi, vanhempi väki tuntee sen Viksbergin puolena. Joillekin alueen nimi on Finlaysonalue. Wiksbergin puuvillakutomo aloitti täällä toimintansa vuonna 1855, kahdeksan vuotta Forssan kehräämön perustamisen jälken. Vuonna 1859 kehräämö ja kutomo yhdistettiin Forssan Osake Yhtiöksi.

Forssan museo valmisti verkkonäyttelyn Kutomonalueen menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tervetuloa!
Kutomo elää -verkkonäyttely »

 
 
 
login Synergia Foxy