Näyttelyt

 

05.11.2020

Ulpu Riikonen: Jos helmiä kyyneleet ois 1.12.2020-3.1.2021


Muutama vuosi sitten elin elämää tavalla, joka uuvutti minut. Saatoin olla yksin ainoastaan saunassa, ja silloin ajattelin usein taidetta. Ajattelin myös omaa isoäitiäni, joka oli silloin vanha ja asui vanhojen ihmisten kodissa. Yhtenä yönä näin unen, jossa soi Helena Eevan sanoittama ja Toivo Kärjen säveltämä kappale Jos Helmiä Kyyneleet ois. Uni kertoi isoäidistäni. 

Unen jälkeen aloin miettiä (perjantain saunavuoroilla) teosta, joka kertoisi isoäidistäni. Isoäidilläni oli elämän aikanaan masennusjaksoja ja hän rakasti kaikkea kaunista. Hänellä oli hienoja sulkahattuja ja aina helmet kaulassa. Yhdessä valokuvassa hän maalaa navetan räystäslautoja tikkailla seisten, korkokengät jalassa!

Olen rakentanut näyttelyn veistokset isoäitiäni ajatellen. Jos helmiä kyyneleet ois on koottu mustista vanhojen naisten hatuista ja muovihelmistä. Arkisempi sisarteos koostuu siivilöistä, helmistä ja siemenistä. Liikaa kaikkea on ommeltu ruusukorteista, niitä isoäitini lähetti kaikille aina merkkipäivinä. 

Ennen lehdistötiedotteen aloittamista tarkistin Jos helmiä kyyneleet ois kappaleen tekijätiedot Wikipediasta. Paljastui, että kappaleen sanoittanut Helena Eeva oli isoäitini kanssa hyvin samanikäinen. “Helena Eeva oli kirjoittanut runoja jo nuoresta pitäen”. “Hän alkoi kuitenkin uupua henkisesti ja kuoli vuonna 1960 uupumukseen ollessaan vain 36-vuotias". "Hänen sanoituksensa Jos helmiä kyyneleet ois sai suurta menestystä Toivo Kärjen sävellyksenä, jonka Paula Koivuniemi levytti vuonna 1968”. Haluan omistaa tämän näyttelyn kaikille uupumuksen kanssa kipuileville, mutta kauneutta näkeville naisille! Helenalle ja Helville erityisesti! 

Ulpu Riikonen

Ulpu Riikonen: "Jos helmiä kyyneleet ois"  1.12.-2020 - 3.1.2021 Galleria Moletissa

Taiteilija median tavattavissa ennalta sovittavasti 30.11.2020

Lisätiedot: 

Ulpu Riikonen, cv

Riikonen p. 0500-200622 / Galleria Moletti p 03 4141 5101

Forssan museo

Wahreninkatu 12, 30100 Forssa 

ti-pe 12-16, la 10-14, su 12-16


Kuva: Ulpu Riikonen: Jos helmiä kyyneleet ois (Kitchen edition), sekatekniikka. 

Ulpu Riikonen: Jos helmiä kyyneleet ois 1.12.2020-3.1.2021

 
kkk-1111688311039.jpg

Kirjavan kankaan kaupunki

Museon perusnäyttely Kirjavan kankaan kaupunki kertoo elämästä Forssassa ja sitä ympäröivällä maaseudulla 1800-luvulta 1970-luvulle.

Tarina alkaa ajasta, jolloin Jokioisten ja Wiksbergin mahtikartanoiden välissä oli vain joukko kyläpahasia. Vuonna 1838 Jokioisten kartanon verkatehtaan johtajaksi saatiin ruotsalainen Axel Wahren, tekstiilisuvun jälkikasvua, Euroopasta oppinsa saanut värjärimestari. Verkatehdas alkoi taas menestyä, mutta Wahren halusi enemmän. Vuonna 1847 hän perusti Kuhalankosken partaalle Kehräämön, joka sai nimekseen Forssa. Kehräämön ympärille alkoi kasvaa tehdaskylä, josta tuli kauppala ja myöhemmin kaupunki. 

Kehräämö sai rinnalleen kutomon, lankavärjäämön ja kangaspainon. 1900-luvulle tultaessa Forssa oli Suomen johtavia teollisuuspaikkakuntia, jonka markkinavalttina oli painettu puuvillakangas. Kylästä tuli kauppala. Vuonna 1934 Forssa-yhtiö ja Finlayson yhtyivät, kutomonalue sai katoilleen komeat Finlayson-kyltit, ja Finlayson sai itselleen kangaspainon, jonka yhteydessä alettiin myös suunnitella kangasmalleja. 

Menestyvän teollisuuden ohella kauppalassa eli vahvana myös kotiseutuaate, jonka innoittamana perustettiin Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys v. 1923. Hankkeen takana oli nuori Esko Aaltonen - opettaja, historioitsija ja Forssan Lehden perustaja. Aaltosen tovereineen perustaman museoyhdistyksen kokoelmille perustuu tämä näyttely.

1960-luvulla kauppalasta tuli kaupunki. Tekstiilitehtaan lisäksi kaupunkiin saatiin toinen mahtava tehdas. Humppilan poika Armas Puolimatka perusti kaupunkiin Rakennusvalmisteen, valmistamaan betonielementtitaloja Suomeen ja Neuvostoliittoon.  Näyttely ulottuu Rakennusvalmisteen myötä 1990-luvulle.

Historian virstanpylväiden ja teollisuuslaitosten jyhkeiden seinien suojissa ihmisistä ja heidän elämästään rakentui kaupungin todellisuus.  Siitä kertoo Kirjavan kankaan kaupunki.

Katso traileri

 
img-20190307-153828-muokattu2070203107.jpg

Galleria Moletti

2020

8.1. – 2.2. Sari Kettunen: Tekstiilitaidetta

4.2. – 23.2. Anna Ellmén: Veistoksia

25.2. - 29.3. Mirja Marsch: Kirjottuja maalauksia

17.3. - 29.3. Aino-Maija Laaksonen & Sonja Lehikoinen: Tekstiili- ja maalaustaidetta SIIRTYY VUODELLE 2021

31.3. - 12.4. FAI Media-alan opiskelijoiden lopputyönäyttely PERUTTU

15.4. - 26.4. Forssan kuvataidekoulun lopputyönäyttely PERUTTU

28.4. - 10.5. FAI Keramiikka-artesaanien lopputyönäyttely PERUTTU

12.5. - 7.6. Heidi Piippo: Veistoksia SIIRTYY VUODELLE 2021

2.6.-7.6. Forssan kuvataidekoulun lopputyönäyttely

9.6. - 5.7. Merja Keskinen: Tekstiilitaidetta

7.7. - 2.8. Päivi Vaarula: Tekstiilitaidetta

4.8. - 30.8. Annimari Taivalsaari ja Eija Korpi: Valokuva- ja tekstiilitaidetta

4.9. – 27.9. Lars Rebers: Valokuvataidetta

29.9. - 25.10. Karoliina Arvilommi:  Kingdom Animalia

27.10. - 22.11. Heli Huotala: Muutostila - State of Change

1.12. - 3.1.2021 Ulpu Riikonen:Jos helmiä kyyneleet ois


2021

5.-24.1.2021 Markus Suhonen. Maalauksia.

26.1.-21.2.2021 Marjatta Oja. Kuvataidetta.

23.2.-14.3.2021 Aino-Maija Laaksonen ja Sonja Lehikoinen. Tekstiilitaidetta.

16.3.-4.4.2021 Riikka Lenkkeri: Yötä vasten. Maalauksia.

9.4.-25.4.2021 Forssan Lasten ja nuorten kuvataidekoulu.

27.4.-9.5.2021 Keramiikka-artesaanien lopputyönäyttely, FAI.

11.5.-6.6.2021 Heidi Piippo. Tekstiilitaidetta

9.6.-29.6.2021 Johanna Pöykkö: Tekstiili- ja tilataidetta.

5.7.-1.8.2021 Sunna Kangas / Uute ry: Tekstiili- ja nykytaidetta

2.8.-22.8. 2021 Arja Kärkkäinen: Tekstiili- ja nykytaidetta

23.8.-19.9.-2021  Cornelia Theimer Gardella - Kerstin Lindström - Päivi Vaarula: My language of textiles.

21.9-17.10.2021 Markku Arantila: Akvarelleja

19.10 -14.1.2021 Neuliaiset ry: Luovaa tilkkuilua

17.11.-5.12.2021 Minna Soraluoma

7.12.2021-2.1.2022 Midori Tsunoi: Tekstiilitaidetta



Kuva: Näyttelystä Noora Ylipieti - Toisia palveleva rakkaus, 2019.

Kiinnostuitko museon galleriasta näyttelytilana. Lue lisää täältä!

 
 
 
 
 

Tekstiilimuseo Tyyki

sijaitsi 1997-2013 Kehräämöalueen reunalla Kuhalankosken partaalla, vuonna 1873 rakennetussa valimossa.  Museossa oli esillä kehräämön, kutomon ja viimeistämön historiallisia koneita ja niiden seurana esiteltiin tekstiiliarkistoa.

Tyykissä sijainneet tekstiiliteollisuuden koneet siirtyivät vuonna 2018 Kehräämöalueen vaunutalliin. Tekstiiliaineisto sijoitettiin osittain väistötiloihin, osittain Kehräämöalueella niin ikään sijaitsevaan lankavärjäämön tilaan, joka sai nimeksi Kuosikeskus.  Kuosikeskus toimii museon työ - ja kokoelmatilana.  Tulevaisuudessa Kuosikeskuksesta pyritään muodostamaan asiakkaille avoin kokoelmatila, jossa on myös näyttelysisältöjä. 

 

Ronttismäen tehtaalaismuseo

Idyllisen Kalliomäen 2. linjalla sijaitseva Ronttismäen tehtaalaismuseo esittelee kolme asuinrakennusta ja ulkorakennuksen esimerkkinä tehtaalaisten asuinoloista 1870-luvulta 1930-luvulle. Tehtaalaismuseo on avoinna kesäisin ja muulloin tilauksesta. Kesäisin museoalueella on yhteislaulua ja muita pieniä tapahtumia.

Avoinna kesä-elokuussa. Keväisin ja syksyisin tilauksesta.


 
 
 

Ronttismäen tehtaalaismuseon kesäistä miljöötä.

 

Verkkonäyttelyt

Katukylteissä lukee Kutomonalue. Nuori polvi kutsuu aluetta Kutomoksi, vanhempi väki tuntee sen Viksbergin puolena. Joillekin alueen nimi on Finlaysonalue. Wiksbergin puuvillakutomo aloitti täällä toimintansa vuonna 1855, kahdeksan vuotta Forssan kehräämön perustamisen jälken. Vuonna 1859 kehräämö ja kutomo yhdistettiin Forssan Osake Yhtiöksi.

Forssan museo valmisti verkkonäyttelyn Kutomonalueen menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tervetuloa!
Kutomo elää -verkkonäyttely »

 
 
 
login Synergia Foxy