Näyttelyt

 

22.06.2021

Johanna Pöykkö: Rakentaja 9. - 29.6.


Taiteen tekemisen metodi uusmaterialismi kuvaa tekemisen tapaani. Haen ja saavutan intensiivisen suhteen tämän hetkisen työkaverini lakanakankaan kanssa. Mateiaali ei ole vain jotain, vaan taiteilija ja materiaali toimivat yhteistyössä. Taiteen tekemiseni lähtee liikkeelle valkoisesta lakanakankaasta, jota työstän kuvioimalla eli serigrafialla kankaalle sekä maalaamalla. Sen jälkeen jatkan työstöä jäykistämällä, viiltelemällä, ompelemalla; riippuen siitä, minkälaista luonnetta teokseen haen. Lakanakangas on ollut osa taiteen tekemistäni pitkään. Viimeisimmissä teoksissani olen käsitellyt luonnon ja ihmisen muovaamia / määrittämiä tiloja. Teosten kerroksellinen ja viilletty rakenne kuvastaa yhtä lailla suojautumisen tarvetta ja uhkaa, mutta myös asian käsittelyä ja etäisyyden kertymistä. Materiaalini lakanakangas omaa pitkän historian ihmiskunnan vaatettajana ja suojaajana. Ihmiskunnan kehittyessä myös tietoisuuden tila eri asioista on lisääntynyt. Puuvillaan liitetään aiempaa enemmän pehmeiden ja nostalgisten arvojen lisäksi ristiriitaisia ajatuksia, jotka liittyvät sen viljelyn kuluttamaan veteen sekä sen vaatimien lannoitteiden ja rikkaruohomyrkkyjen sairastuttamiin maaperään ja viljelijöihin. Lakanakangas kantaa samanlaista taakkaa mukanaan kuin ihminen omassa kehossaan.

Vuoden 2020 teemana taiteen tekemisessäni oli ”Tutkimuksia riittävästä suojasta”. Teema on alkanut henkilökohtaisista kokemuksista vuoden 2019 lopulla laajentuen maailman tilanteen muuttuessa yhteisölliseen kokemukseen. Suojautumisen tarve voi olla yhtä aikaa henkilökohtainen ja yleinen. Suojautumisen tarpeeseen liittyy uhkaa ja tarvetta piiloutua. Kiinnostava on se hetki, kun uhka alkaa poistua. Suojaverhoa voi jo hieman raottaa tai suojatunut huomaakin ajan tehneen tehtävänsä ja uhkan olleen todellisuudessa uuden kohtaamisen pelkoa.

Minua kiinnostaa tilat ja niiden välittämät tunnelmat. Tilat mahdollistavat yksinolon / yhdessäolon. Kiinnostavaa on myös ihmisten suhde tiloihin ja toisiinsa sekä niiden tulkitseminen kuvataiteen keinoin. Teen paljon fyysisesti ja kokeiluja isossa mittakaavassa. Teen tekstiilipohjaisia installaatioita ja veistoksia, joissa yhdistyy tilalliset muistot lakanakankaista sekä ihmiset osana muistoja.

Ihminen pyrkii hallitsemaan, vaikuttamaan, ottamaan haltuun ympäristöään. Eläin on mestari tekemään kaunista ja tarkoituksenmukaista. Ihminen jäljittelee jotain, muokkaa, rakentaa. Esillä oleva teoskokonaisuus kertoo ihmisestä rakentajana; ympäristön, yhteiskunnan ja ihmissuhteiden rakentajana.

Lisätietoja
Johanna Pöykkö 0505379978
johanna.poykko@gmail.com
@johannapoykko


Forssan museon Galleria Moletti on avoinna

TI-PE 10-16
LA-SU 12-16

Vapaa pääsy!

Johanna Pöykkö: Rakentaja 9. - 29.6.

 
kkk-1111688311039.jpg

Kirjavan kankaan kaupunki

Museon perusnäyttely Kirjavan kankaan kaupunki kertoo elämästä Forssassa ja sitä ympäröivällä maaseudulla 1800-luvulta 1970-luvulle.

Tarina alkaa ajasta, jolloin Jokioisten ja Wiksbergin mahtikartanoiden välissä oli vain joukko kyläpahasia. Vuonna 1838 Jokioisten kartanon verkatehtaan johtajaksi saatiin ruotsalainen Axel Wahren, tekstiilisuvun jälkikasvua, Euroopasta oppinsa saanut värjärimestari. Verkatehdas alkoi taas menestyä, mutta Wahren halusi enemmän. Vuonna 1847 hän perusti Kuhalankosken partaalle Kehräämön, joka sai nimekseen Forssa. Kehräämön ympärille alkoi kasvaa tehdaskylä, josta tuli kauppala ja myöhemmin kaupunki. 

Kehräämö sai rinnalleen kutomon, lankavärjäämön ja kangaspainon. 1900-luvulle tultaessa Forssa oli Suomen johtavia teollisuuspaikkakuntia, jonka markkinavalttina oli painettu puuvillakangas. Kylästä tuli kauppala. Vuonna 1934 Forssa-yhtiö ja Finlayson yhtyivät, kutomonalue sai katoilleen komeat Finlayson-kyltit, ja Finlayson sai itselleen kangaspainon, jonka yhteydessä alettiin myös suunnitella kangasmalleja. 

Menestyvän teollisuuden ohella kauppalassa eli vahvana myös kotiseutuaate, jonka innoittamana perustettiin Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys v. 1923. Hankkeen takana oli nuori Esko Aaltonen - opettaja, historioitsija ja Forssan Lehden perustaja. Aaltosen tovereineen perustaman museoyhdistyksen kokoelmille perustuu tämä näyttely.

1960-luvulla kauppalasta tuli kaupunki. Tekstiilitehtaan lisäksi kaupunkiin saatiin toinen mahtava tehdas. Humppilan poika Armas Puolimatka perusti kaupunkiin Rakennusvalmisteen, valmistamaan betonielementtitaloja Suomeen ja Neuvostoliittoon.  Näyttely ulottuu Rakennusvalmisteen myötä 1990-luvulle.

Historian virstanpylväiden ja teollisuuslaitosten jyhkeiden seinien suojissa ihmisistä ja heidän elämästään rakentui kaupungin todellisuus.  Siitä kertoo Kirjavan kankaan kaupunki.

Katso traileri

 
img-20190307-153828-muokattu2070203107.jpg

Galleria Moletti

2021

5.-24.1.2021 Markus Suhonen.Kuuportti.

26.1.-21.2.2021 Marjatta Oja. Kehystetyt virheet.

23.2.-14.3.2021 Aino-Maija Laaksonen ja Jenni Tuisku.Kukkien voima. Maalauksia.

16.3.-4.4.2021 Riikka Lenkkeri: Yötä vasten. Maalauksia.

9.4.-25.4.2021 Forssan Lasten ja nuorten kuvataidekoulu.

27.4.-9.5.2021 Keramiikka-artesaanien lopputyönäyttely, FAI.

11.5.-6.6.2021 Heidi Piippo. Kanssakulkijat. Paperiveistoksia.

9.6.-29.6.2021 Johanna Pöykkö: Rakentaja. Tekstiili- ja tilataidetta.

6.7.-1.8.2021 Uute ry: Uutos. Nykytekstiilitaidetta.

3.8.-22.8. 2021 Jenni Kalsola: Ruusutarha. Nykytaidetta.

24.8.-19.9.-2021  Cornelia Theimer Gardella - Kerstin Lindström - Päivi Vaarula: My language of textiles.

21.9-17.10.2021 Markku Arantila: Akvarelleja

19.10 -14.11.2021 Neuliaiset ry: Vahva valkoinen. Luovaa tilkkuilua

17.11.-5.12.2021 Minna Soraluoma. Kuvataidetta. 

7.12.2021-2.1.2022 Midori Tsunoi: Tekstiilitaidetta



Kuva: Näyttelystä Noora Ylipieti - Toisia palveleva rakkaus, 2019.

Kiinnostuitko museon galleriasta näyttelytilana. Lue lisää täältä!

 
 
 
 
 

Kuosikeskus

Forssan tekstiilitehtailla painettiin kangasta vuosina 1861-2009, tehdas oli Suomen suurin ja vanhin painokankaan valmistaja. Sen perintönä museon hoidossa on mittava painetun kankaan kokoelma, jonka säilytys ja esittely keskitetään Kuosikeskukseen, joka avataan Kehräämön entisessä lankavärjäämössä vuoden 2021 aikana.

Kuosikeskuksen toimintaidea on kertoa forssalaisen painokangasmuotoilun ja -valmistuksen vaiheista ja antaa yleisölle mahdollisuus nähdä painokankaiden näytteitä sekä originaaliluonnoksia. 

 

Ronttismäen tehtaalaismuseo

Idyllisen Kalliomäen 2. linjalla sijaitseva Ronttismäen tehtaalaismuseo esittelee kolme asuinrakennusta ja ulkorakennuksen esimerkkinä tehtaalaisten asuinoloista 1870-luvulta 1930-luvulle. Tehtaalaismuseo on avoinna kesäisin ja muulloin tilauksesta. Kesäisin museoalueella on yhteislaulua ja muita pieniä tapahtumia.

Avoinna kesä-elokuussa. Keväisin ja syksyisin tilauksesta.


 
 
 

Ronttismäen tehtaalaismuseon kesäistä miljöötä.

 

Verkkonäyttelyt

Katukylteissä lukee Kutomonalue. Nuori polvi kutsuu aluetta Kutomoksi, vanhempi väki tuntee sen Viksbergin puolena. Joillekin alueen nimi on Finlaysonalue. Wiksbergin puuvillakutomo aloitti täällä toimintansa vuonna 1855, kahdeksan vuotta Forssan kehräämön perustamisen jälken. Vuonna 1859 kehräämö ja kutomo yhdistettiin Forssan Osake Yhtiöksi.

Forssan museo valmisti verkkonäyttelyn Kutomonalueen menneisyydestä ja nykyisyydestä. Tervetuloa!
Kutomo elää -verkkonäyttely »

 
 
 
Saavutettavuusseloste | login Synergia Foxy